Innostuin väreistä ensimmäisen kerran oikeasti joskus 80-luvun loppupuolella, kun Kaffe Fassett nousi tietoisuuteen myös Suomessa. Hänen värimaailmansa ja kykynsä yhdistää yllättäviäkin värejä on mielestäni yhä omaa luokkaansa. Ihmettelin hänen kykyään nähdä värit ympäröivässä luonnossa ja rakennuksissa ja poimia sävyt neuleisiinsa harmonisiksi kokonaisuuksiksi. Ihastuin myös hänen mutkattomaan tapaansa tehdä neuleita. Neulomisen ilo ja värit olivat tärkeimpiä, ei tiukkapipoinen "oikein tekeminen" tai tekniikan puhtaus puhumattakaan viimeistelystä tai muodoista. Jostain hänen lehtihaastattelustaan opin myös tavan päätellä langan päät neuloessa ja sitä käytän yhä lähes aina.
Muutama vuosi sitten Anu Harkki sai minut innostumaan väreistä ja vapautuneesta neulonnasta toisen kerran elämässäni. Hänen värimaailmansa on tyystin toisenlainen kuin Fassettin mutta pidän myös siitä. Käsityömessuilla kolmisen vuotta sitten näin Anun päällä jonkinlaisen punasävyisen ponchon ja sellainen oli pakko saada. Lionbrandin sivuilta löysin mieleiseni ponchon mallin: kaksi suorakaidetta, jotka yhdistetään. Kaivoin kätköistäni kaikki punaiset ja vihreät langat, ostin hieman lisää ruskeaa ja oranssia ja aloin kutoa. Syntyi yksi lempineuleistani. En yllä lainkaan Kaffe Fassettin tai Anu Harkin tasolle värivalinnoissani, mutta se on minun värimaailmani.
Oman ponchoni jälkeen tein heti perään kälylle joululahjaksi vastaavan ponchon musta-harmaa-ruskea -sävyisenä. Anoppikin pyysi ponchoa mutta ikävä kyllä innostus loppui silloin kesken.
Reilu viikko sitten anopin tipsuntapsunkoira sai takkinsa (Takki muuten sopi pikkukoiralle hyvin, mutta se inhosi sitä. Ehkä pakkaset kääntävät mäyräkoiran pään kuten routa porsaan kotiin...), jonka värit olivat anopin lempivärejä ja anoppi muisti taas ponchonsa. Itsekin innostuin kyseisistä väreistä ja lupasin ryhtyä työhön. Pohdittuamme asiaa käyttömukavuuden kannalta päädyimme kuitenkin Anu Harkin taikatakkiin Puikoissa! -kirjasta.
Neulon 5,5:n puikoilla ja teen takin helmaosasta hieman lyhyemmän kuin ohjeessa. Värit valitsen sitä mukaa kuin työ edistyy. Lankoja minulla on Novitan 7-veljeksestä ja Floricasta La Alpacan ihanaan alpakkalankaan. Väreinä metsäisiä vihreitä, tumman sinistä, tumman harmaata, kirkkaampaa sinistä, kanervaa, hiukan viininpunaistakin. Saas nähdä. Vähän myös jännittää, miten taikatakki lopultakin istuu päälle. Kuvassa se näyttää ihanan rennolta ja lämpimältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti