perjantaina, elokuuta 05, 2011

Kesäkäsityöttömyys?



(Täh?! Hyvin tuulee!)

No ei ihan, mutta sukkiin se on jäänyt. Nappast vaan inte. Miksiköhän se tuntuu niin vähäpätöiseltä? Olen suihkinut sukat itselleni, pojalleni ja miehelleni. Vanhempi poika kertoi kohteliaasti, että ei taida tulla villasukkia käytettyä, joten jätin hänet ilman. Nuorempi poika tilasi mustat polvisukat, joiden varren pituuden vaatimus vain kasvoi sukkien edetessä. Tein kuitenkin vain polveen asti pitkät varret. Ne ovat olleet kesällä jo käytössäkin.(Posiolla ei ollut pelkästään lämmin koko ajan.) Mitäs näistä sanois: loin silmukat, kudoin vartta riittävästi, kantapää ja siitä siirtymä jalkaosuuteen, kärkikavennukset ja voilá!





Omatkin sukat ovat ihan perussukat omasta päästä. Varren kirjoneuleen nappasin Eeva Haaviston kirjasta Sata kansanomaista kuviokudinmallia, malli nro 24: Kotka. Kotkan poikii siis. En ole täysin tyytyväinen kuvion väritykseen. Kuvio jää epäselväksi harmaana. Väritys olisi ollut varmaan parempi toisin päin. Vaan eipä mittään, reikä näidenkin sukkien pohjaan aikanaan tulee käytön jäljiltä.

Miehen sukkia en edes kuvannut: perusPERUSsukat, mustat, varsi 2o 2n. Vain pohjassa on juju. Tein jalkapohjaan päkiän kohdalle samaa puoli(ko)patenttia se on, millä tein kantapään (oikealla nostetaan joka toinen silmukka, joka toinen oikein, nurjalla nostetaan ensimmäinen ja loput nurin). Ajattelin, että josko pohja kestäisi paremmin. Aika näyttää, mutta mies tykkää että hyvä on. No silloinhan se on hyvä.


5 kommenttia:

AnniKainen kirjoitti...

Mukava postaus :)Minusta villasukissa on jotain lämmintä ja kodikasta, myös niiden kutomisessa. Ja kun ne on niin tarpeellisiakin.

Kauniit nuo sinun kirjovartiset sukat ja ainakin kuvassa tuo kuvio näkyy ihan hyvin.

helena kirjoitti...

Aina ei nappast ei! Mutta hienot sukat, minusta kuvion värit on paremmat noin!

Saija kirjoitti...

Sukat on mun pelastus. Jos mikään muu ei huvita niin sukat on aina helppo aloittaa, usein lopettaakin.
Ja kiitos, Kotka-kuvio on kaunis ja eipähän ainakaan hyppää silmille tuo kirjoneuleosuus kun värit ovat noin päin.

Lisa kirjoitti...

Sun blogissasi on ihania juttuja! Olen täällä kohtuullisen uutukainen vierailija ja päätin nyt jättää oikeen kommentin. Tuo hieman riittoisan myssyn kuva aikaisemmassa postauksessa on hauska! :D

Mukavaa viikkoa,
Liisa

Saija kirjoitti...

Hei Lisa ja kiva kun kävit.