Parittomat

Kaikki alkoi kummipojan yökyläilystä. Pojan pipo unohtui kotiin ja tuumasin, että äkkiäkös näppärä kummitäti pojalle pipon pyöräyttää. Aamuksi valmista, päätin.

Colinetten Skye-lankaa löytyi vajaa kerä ja niin valmistui pipo, yhdessä illassa (näköjään mukana myös koirankarvaa). Huipulle syntyneen reiän peitoksi ompelin viime joululta jääneitä huopapalleroita. Mutta ah ja voi, pipo oli liian pieni, korvat jäivät paljaaksi. Kummipoika palasi kotiin, mutta pipo jäi tehtaalle. Kässymessuilta jouduin siis ostamaan lisää lankaa: Cascade 220:ä, jonka väri sopi huopapalloihin mutta oli sopiva kontrasti Skyelle. Valmistunut pipo jäi odottamaan kavereita.


Kummipojan mummo oli nimittäin aiemmin puolitosissaan ihmetellyt, miten tämä poika voi olla villasukaton, kun sen kummitädillä on niin paljon lankaa ja puikkoja. Ymmärsin vihjeen. Sitä paitsi sukkien neulomisen voittaa vain pienten sukkien neulominen.



Ruusupuiset sukkapuikkoni olivat jo sopivasti tottuneet Mokkasukkaan. Mukaan virkatusta peitosta jäänyttä sinistä ja vihreätä ohutta Pirkka-lankaa ja mausteeksi ripaus kauhunkirjavaa oranssin sävyistä BC Garnin Sock woolia. Pohjaan silitin vielä Regian tassunjäljet hidastamaan pienen pojan menoa.


Silmukkamäärät ja mitat Vogue Knitting: The ultimate sock book. Malli on lapsena oppimani, se sama, jolla aina teen sukat ylhäältä alas, jos en jaksa ajatella sen kummempia.

(Muistutus itselle: yritä edes joskus toteuttaa settiajattelua. You know, yhtenäiset värit, malli...)

Ps. Saakos jo keskustella Euroviisuista? Sanon vain, että tykkään Johanna Iivanaisesta.

Söpönsöpöä

Vierastan postauksia, joissa vain ja ainoastaan esitellään ostoksia, mutta tämä on nyt sellainen, kun nämä ovat niin kauhean söpöjä ja niistä tuli iloinen mieli. Käyttökin on kaikille mietittynä:

• Sienessä säilytän neuloja. Sinne eivät mahdu käyräpäiset neuleneulat, joille sen olin ajatellut, mutta lyhyemmät sitten.
• Pingviininauha roikottimeksi tupsuille, kudottuille palloille tai muille joulukoristeille.
• Hopeiset silmukkamerkit nyt vaan tuntuvat ihan erilaisilta, vaikka sitten pitsihuivin virhekohtaa purkaessa.
• Napit neuleeseen, ehkä harmaaseen.
• Kissamerkki on ihan pelkästään söpö, vaikka olenkin enemmän koiraihminen. Mutta raaskiiko sitä kiinnittää mihinkään? Mitä, jos se häviää?

Söpöydet Peikonpojan puodista.

Mokkasukat

Villamokan Mokkasukka-lanka on aika kivaa lankaa. Pehmoista ja helposti neuloutuvaa, käteen sopivaa ja kauniita värejäkin on, jos tykkää näistä monivärisistä. Minä en oikeastaan tykkää, mutta yritän unohtaa sen aika ajoin. Ostin lankaa 2 vyyhteä, väri merlot (sopii punaviinin ystävälle) jo aikoja sitten. Aloitin sukat miehelle jo aika kauan sitten, oisko ollut viime kevättalvena. Ja heti tällä viikolla valmistuivat.

Sukkatilaus koski polvisukkia, jotka eivät olisi liian suuret, siis jalkaterästä. Köh. On nähtävästi jonkinlainen taipumus tehdä ylisuuria sukkia. (Äitimme kutoi ylisuuria pipoja. Ehkä taipumus lörtsöttäviin neuleisiin periytyy.)

Malli on omasta päästä ja kärjestä ylös neulottu. Ihan peruskamaa: 1o 1n -neulosta jalan päällä ja varressa, pohkeessa lisäykset muuntuvat palmikoiksi ja varren suuhun 1o 1n neulosta oikea silmukka kiertäen. Perusohjeen kärjestä neulottavaan sukkaan löysin Vogue Knittingin The Ultimate Sock Bookista. Olenko jo kehunut, että siellä on loistavat taulukot eri paksuisille langoille ja eri kokoisille sukille ylhäältä alas tai alhaalta ylös. Sieltä vaan napsit sopivat silmukkamäärät omalle langallesi ja koollesi.

En tietenkään kutonut sukkia kahdelta kerältä yhtäaikaa, liian vaivalloista ja tunnollista. Kumpikin sukka on omalta kerältään ja ovatkin sitten aika eri väriset.

Jos nyt jotain negatiivista pitäis kertoa, niin puikkojen vaihtumiskohta näkyy aika selvästi. Häiritsee. Toinen juttu on se, että mies tosiaan haluaa sukat itselleen. Ehkä ne eivät mahdu. Vaikka mulle ne toisaalta ovat hiukan isot.

Syyshelmi

Tämä on niitä neuleita, joita varten sain kutoa sydämeni kyllyydestä. Itse ohje oli selkeä (kunhan pari kaaviojuttua selvitettiin), mutta minä olin alkuvalmisteluissa laiskahko eikä hamppulanka näköjään ole laiskan ihmisen lankaa, jos siitä haluaa tehdä muuta kuin tiskirättejä. Tein kyllä muodollisen koetilkun, jonka perusteella 3,0 mm:n puikoilla piti tulla sopivaa jälkeä. Eipä kuitenkaan tullut, joten kaarrokkeen jälkeen purin ja aloitin alusta 3,5 mm:n puikoilla. Tiheys oli ohjeen mukainen 16 s/10 cm ja sovittelin neuletta matkan varrella, ja vielä ennen pingotusta kaikki näytti hyvältä. Mutta mitä? Kastelun ja loputtoman kauan kestäneen pingotuksen jälkeen neule oli kutistunut leveyssuunnassa niin kapeaksi, että sain ihan tosissaan kiskoa, että sain neuleen reunat edestä yhteen. Ja mittaus todisti asian: tiheys oli tihentynyt 18 silmukkaan/10 cm. Hengittelyä, syvää kylkihengittelyä...

Otti siis aika kovasti päähän, mutta koska halusin saada aikaan kivan Helmin kalliista langastani, purin hammasta ja tein jälleen koetilkun. Nelosen puikoilla tiheys oli 14 s/10 cm ja luonnonlakeja uhmaten lähdin kilkuttamaan. Onneksi sentään tajusin kiihkossani, että hamppulanka purkautuu helposti ja kestää kovempaakin käsittelyä, joten rupesin kutomaan uusinta versiota suoraan vanhasta. Ja muutamassa päivässähän se uusi tekele syntyi, kun pistelin menemään. Ainoa harmistuksen aihe oli langan pätkittäisyys, sillä viidestä kerästä neljässä oli ollut solmu. Tällä kertaa tein sitten myös pingotuksen ihan ylihuolelisesti mittanauhan kanssa, jotta ei siitä olisi kiinni. Ja hyvä, että tein, sillä kasteltuna neule oli taas kutistunut ja neule piti varta vasten venyttää siedettäviin mittoihin. Ja kuivuneen neuloksen tiheys oli muuttunut tutun kaavan mukaan 16 silmukkaan/10 cm. Mitä tästä opimme? Kutokaa te muut ennen työn aloittamista elämänne ISOIN koetilkku ja kastelkaa ja pingottakaa se kaikkien taiteen sääntöjen mukaan.

Nyt, kun pölyt ovat laskeutuneet ja olen jo ulkoiluttanut Helmiä ihmistenilmoillakin, täytyy sanoa, että this might be the beginning of a beautiful friendship. Helmi näyttää kivalta, sopii monenlaisiin asuihin ja se myös tuntuu tosi mukavalta. Tämä on todellinen pitoneule!

Malli: Mari Muinosen Helmi

Lanka: Allhemp6

ravelryssä

Kesäkukkia

Poikkesin vain kertomaan, että löysin nuo kukat äsken iltalenkillä pellon pientareelta. Ja että puikoilla on Mokkasukkaa. Eipä muuta tällä kertaa.

Tarvitaankin isompi

Saattaa tämä joskus valmistua.