Nurjaraportti

Erilaiset nurjamenetelmät ja niiden mahdolliset maantieteelliset erot jäivät vielä kutkuttamaan, joten tässä ihan kauhean tieteelliset tulokset, joihin on yhdistetty edelliseen nurjapostaukseeni kommenttinsa jättäneiden lisäksi muutama naamasta naamaan tapaamani neuletuttu, sellaiset jotka vastasivat Ravelryn Finnish Knitters -ryhmään jättämääni kyselyyn ja minut itseni. Otos ei ole suuren suuri, yhteensä 46 henkilöä, joten tulokseen vaikuttaa voimakkaasti se, ketkä ovat sattuneet kyselyihini vastaamaan, aktiivisten kommentoijien neuletapa kun ei välttämättä noudata oikeaa maantieteellistä jakaumaa, jos joku selvästi havaittava jakauma olisikin olemassa. Mutta näillä nyt mentiin. Jaoin Suomen pohjoiseen ja etelään akselin Pohjois-Pohjanmaa-Kainuu kohdalta.

Kartalle päätyneiden henkilöiden lisäksi oli kolme mannermaalaista, jotka eivät kertoneet, mistä olivat oppinsa saaneet, yksi joka ei osannut sanoa, kummalla tavalla neuloo, ja yksi, joka oli opetellut neulomaan nurjan netin opetusvideoiden avulla (mannermaalaisittain).

Voikos tästä nyt päätellä jotain? No sen ainakin näkee, että koko porukasta norjalaisia on enemmän kuin mannermaalaisia, mikä hämmästyttää minua, vannoutunutta mannermaalaista, koska en ollut ennen muutaman viikon takaista heräämistäni havainnut ympärilläni yhtään norjalaista nurjaajaa. Elin siinä uskossa, että Suomessa nurja tehdään lanka työn edessä ja sillä sipuli. Ilmeisesti tapitan omaa työtäni niin tiukasti, että muu maailma saa vaikka tanssia saksanpolkkaa minun meditoidessani omien nurjieni äärellä.

Entä onko nurjaamistavoissa olemasssa maantieteellisiä eroja ja peräti niin, että norjalainen tapa olisi pohjoisessa selvästi yleisempi kuin etelässä, kuten teoriani kuului? Aika pitkään näytti lupaavalta, mutta sitten etelän norjalaiset heräsivät ja oletukseni alkoivat murentua, sillä loppujen lopuksi yli puolet etelänkin neulojista näyttää kutovan nurjan lanka työn takana. Pieni erohan norjalaisten osuudessa etelän ja pohjoisen välillä näyttää yhä olevan, mutta koska aineisto oli tosi pieni, pohjoissuomalaisia vastaajia oli yhteensä vain 10, enpä tämän perusteella uskalla väittää asiasta yhtään mitään.

Ihan yksin en muuten ole tätä asiaa näköjään pohtinut. Yksi neuletuttuni vinkkasi Hennariikka Virtasen gradusta Oikein nurin - miten Suomessa kudin?, jossa erilaisia nurjatapoja on analysoitu lähinnä ergonomiselta kannalta, mutta jossa sivutaan ihan pikkuisen myös maantieteellistä näkökulmaa. Gradun koekaniineista (yht. 95 kpl) n. 2/3 pitää lankaa puikon takana ja loput puikon edessä, mikä on samassa linjassa minulle vastanneiden kanssa. Tai pitäisi tietenkin sanoa, että minun pieni kyselyni on samassa linjassa isomman gradutyön kanssa... Mutta hahaa, graduaineistossa maantieteellinen ero on selvempi kuin minulla, sillä pohjoisesta kotoisin olevista kahdestatoista neulojasta vain yksi pitää lankaa puikon edessä. Lopullista selvyyttä tähän asiaan ei minun mielestäni tämänkään pienen pohjoisen aineiston perusteella kuitenkaan tullut ja minua kutkuttaa edelleen. Olisikohan jossakin arkistossa kuvamateriaalia entisajan neulojista? Kuka tekisi ison maantieteellisen selvityksen erilaisista neuletavoista? En tiedä, olenko luupää, mutta minun pieneen kallooni ei meinaa mahtua, etteikö jonkinlaisia maantieteellisiä eroja olisi ainakin ennen vanhaan neulomistavoissakin ollut ja etteikö niistä vieläkin olisi nähtävissä edes kaikuja, sillä ei ole niin kauhean kauan siitä, kun suurin osa suomalaisista asusteli koko elämänsä melko lähellä synnyinseutuaan eikä vierasta neulehapatusta ollut ihan helposti tarjolla.