tiistaina, huhtikuuta 14, 2009

Pääsiäisen satoa


Muinaisella musiikinopettajallani oli tapana sanoa, että on niin kiire, että ei ehdi kuin vapisemaan paikallaan, ja siltä vaihteeksi tuntui. No ei minulla pääsiäisenä varsinaisesti kiire ollut, mutta vapisutti, koska vedettiin moneen suuntaan: kevättunika vai pitsihuivi, pellavaa, silkkiä vai ohuen ohutta alpakkaa... Siispä pään harhautusta surffailemalla, ja jes, osuma tänne. Muistin että minulla on pakko olla jossain aika saman sinistä Dropsin Silke Alpacaa - ei sen puoleen, että olisi tarvinnut olla saman sävyistä, kunhan vain muistui tuosta mieleen ja rupesi houkuttelemaan. Raivoisan pengonnan jälkeen kaivoin päivänvaloon yhden kokonaisen ja yhden vajaan kerän oikeaa lankaa sekä epämääräisen kesken jääneen tekeleen, jossa lankaa oli pari kerällistä lisää, ja luottaen nöttösteni riittävyyteen lähdin kutomaan itselleni Aliisaa, kevään pelastajaa, sillä eipä se lämmin kevät hetkellisen lämpöaallon jälkeen vieläkään alkanut.

Pidän Aliisan mallista ja mallineuleesta tosi paljon, ja pidän myös siitä, miten kavennukset ovat itse asiassa osa mallineuletta. Suurimmaksi osaksi kudoin aivan ohjeen mukaan, mutta koska minun lankani oli paksumpaa kuin ohjeessa, vähensin silmukkamäärää. Muokkasin myös päälakikavennuksia niin, että sain päälaesta hieman litteämmän ja koko mössykästä hieman pienemmän kuin alunperin näytti olevan tulossa. Ja silti minun hatustani tuli selvästi isomman näköinen kuin alkuperäinen, minulla on pikkuruinen pää.




Mutta tykkään lörtsykästäni! Se tuntuu kivalta eikä ehkä näytäkään ihan hassulta, paitsi tyttären mielestä. Pidän sitä kuulemma jotenkin väärässä asennossa... Oli miten oli, kaulaan solmittu roikotin on samasta langasta jo ennen blogielämää tehty haarukkapitsihuivi, reunassaan virkattu piparkakkureunus, joten hei, minulla on kevätsetti!

(Jos joku ihmettelee, olkavarren kummallinen ojennus johtuu siitä, että käden toisessa päässä on kamera, kuvaaja ei ollut paikalla.)

Tällaisiakin vihdoin bongasin ja sain päätettyä, että seuraavaksi silkkiä ja pitsiä, pitsiä ja silkkiä... Hui! Olen nimittäin pahanlaatuinen tv-neuloja ja pitsi + tv = #%**!#&rrrr^...

4 kommenttia:

Tytti kirjoitti...

Lörtsykkä on hieno! Upea väri mysökin.

Eila kirjoitti...

Kiva on hattunen ja väri sopii sinulle tummatukalle hyvin. Itsekin mielisin neuloa tuon mutta taidan jättää ensi syksyyn.

Tuija kirjoitti...

Kiitokset!

JossuP kirjoitti...

Kyllä tää blogimaailma on sitten sivistävä, aina löytyy uusia hienoja ja hauskoja sanoja kuten mainitsemasi lörtsykkä =D!
No, oli miten oli lörtsykkä on kaunis ja setti kokonaissudessan niin yhteen sopiva että!