Edellisestä vierailusta New Yorkissa ehti vierähtää parikymmentä vuotta. En oikeastaan tiedä kumpi oli muuttunut enemmän, minä vai Iso Omena. Muistan, että ensimmäisellä vierailulla kävely millä tahansa kadulla oli jännittävä seikkailu ja kaikki oli ihmeellistä ihmisistä ja äänimaailmasta lähtien. Nyt en kokenut suuria tunteita. Kaupunki on yhä iso ja erot kaupunginosien välillä valtavat; ihmisten erilaisuus on silmiinpistävämpää kuin samanlaisuus. Mutta jokin oli silti toisin.
Ehkä se johtui siitä, että nyt toukokuussa kaupunki oli jo täynnä turisteja. Viimeksi vierailin kaupungissa helmikuussa, joka turismin kannalta on hiljaisempi kuukausi. Olen jollain lailla pettynyt siihen, että joka paikassa törmäsimme valtaviin turistilaumoihin. No, ei kai sitä voinut välttää. Kaupunki on joka tapauksessa hieno. Suosittelen pidempää kuin viiden päivän vierailua. Ja varokaa New Yorkin tautia: paniikkia, joka iskee kun tajuaa, että ei ehdi nähdä KAIKKEA.
Ehkä se johtui siitä, että nyt toukokuussa kaupunki oli jo täynnä turisteja. Viimeksi vierailin kaupungissa helmikuussa, joka turismin kannalta on hiljaisempi kuukausi. Olen jollain lailla pettynyt siihen, että joka paikassa törmäsimme valtaviin turistilaumoihin. No, ei kai sitä voinut välttää. Kaupunki on joka tapauksessa hieno. Suosittelen pidempää kuin viiden päivän vierailua. Ja varokaa New Yorkin tautia: paniikkia, joka iskee kun tajuaa, että ei ehdi nähdä KAIKKEA.
2 kommenttia:
Tosi kivoja kuvia, baseball pelikin siina. :-) Oli tosi kiva, kun nahtiin, vaikkakin pikaisesti ja Henri jai vahan taka-alalle. ;-) Toivottavasti taas uudestaan heinakuussa teidan kotitantereilla (onko toi oikea sana, vai jotain hoono soomi?).
Samoin, oli hirmu kiva nähdä ja lätistä. Toivottavasti heinäkuussa juu. Ihan hyvä soomi se on :-)
Lähetä kommentti