En mainosta, mutta tunnustan että hurahdin. Kässykassi ja puikkopussi puikkoineen ratkaisivat - olen varmaan juuri mainostoimiston määrittelemä ihanneuhri. Livenä kassi on kuitenkin paljon isompi kuin luulin ja puikkopussi hankalan jäykkä, joten vaikka kassiin mahtuu isompikin neule ja siinä on käytännölliset kantokahvatkin, viikonloppuna pojan futisturnauksessa iski mikälie enkä kehdannut kulkea futiskansan keskuudessa Juju-kerhoa kiljuvan täsmäkassin kanssa, vaan sujautin käsityöni anonyynimpään mustaan marimekkoon. On pussi kyllä kauhean kirkaskin ja kauhean muovinen ja aika hassu... Aito hurahduskassi. Mutta ainakin kotioloissa neuletyö pysyy siinä siististi tallessa.
Olen hurahtanut myös Lopi-lankoihin (joiden maahantuonti on sopivasti lopetettu). Ja villaan muutenkin ja Noro-raitoihin (feikkiäkin pitää kokeilla) ja väreihin ylipäätään (pitkän mustan-ruskean kauden jälkeen). Ja kirjoneulekaarrokkeisiin.
Mutta ennen villakauden alkua pitää saada valmiiksi pari muuta juttua.
*****
Lappuja 10-vuotiaamme ovessa... Meillä asuu murkku! (Jolla riittää vielä hommia tavutuksenkin kanssa.)
3 kommenttia:
Meilläkin asuu murkku - itseasiassa kaksi. Mutta meidän keittiö seinällä on taulu:
House rules
1# mom's the boss
2# see # number 1
Ja kun 'kinaa tulee' ja kysymys 'ai miks?' vastaus on Watch the rules!
Toimii =D
Meilläkin on myös 14-vuotias, mutta hän jo selvästi seesteisempi. Ai miks -kysymyksiä tulee tietenkin, mutta vastauksia ei seuraa huutomyrsky, kuten tällä pienemmällä. Pienemmällä tuntuu lisäksi olevan vielä lapsuus heppaleikkeineen ja toisaalta äidin vastustaminen ihan missä tahansa asiassa yhtaikaa päällä, ja se on välillä semmoinen sekamelska, että huhhuijjaa.
Ihania lappuja ovessa ja hienot kulkuvalotkin on tehty. :-)
Lähetä kommentti