Muistelupostauksessani esittelin kaksi Debbie Blissin kietaisutakkia. Tämä limenvihreä on vaivannut mieltäni jo muutaman vuoden. Langasta jo valitinkin, mutta myös koko oli minulle väärä. Kietaisunauha osui väärään kohtaan ja jos kiedoin takin kiinni vyötärön kohdalta, takin etumus roikkui sen yläpuolella rumasti.
Postaukseni jälkeen sain idean. Poistin kietaisunauhat ja jätin takin puoliskot roikkumaan eteen löysinä. Kiinnityksen hoiti tähän hätään tavallinen hakaneula. Jep, toimii noinkin, minun päälläni ehkä jopa paremmin kuin alkuperäinen. Laitoin takin ylleni töihin, mutta se oli virhe. Vaatteeni ja työtuolini olivat angoran peitossa työpäivän päätyttyä. Aion kokeilla väsytystekniikkaa: käytän takkia kotioloissa niin kauan, että viimeinenkin irtonainen angoran haituva on kadonnut.
Postaukseni jälkeen sain idean. Poistin kietaisunauhat ja jätin takin puoliskot roikkumaan eteen löysinä. Kiinnityksen hoiti tähän hätään tavallinen hakaneula. Jep, toimii noinkin, minun päälläni ehkä jopa paremmin kuin alkuperäinen. Laitoin takin ylleni töihin, mutta se oli virhe. Vaatteeni ja työtuolini olivat angoran peitossa työpäivän päätyttyä. Aion kokeilla väsytystekniikkaa: käytän takkia kotioloissa niin kauan, että viimeinenkin irtonainen angoran haituva on kadonnut.
Muuten kaikki liikenevä aika on kulunut taikatakin kimpussa. Pituutta on jo n. 140 cm. Enää 10 cm ja takin alakappale on valmis. Onneksi telkusta tulee taitoluistelua ;-). Tähän vielä EM-kisojen kunniaksi kaikkien aikojen miesluistelijan Stephane Lambielin taidonnäyte.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti