Suunnanmuutos

Mustikka ja tyrni on nyt tullut tiensä päähän. Saija on jo pitkään kipuillut motivaation puutteen kanssa, ja kun blogin ilmainen kuvatila juuri täyttyi, päädyimme siihen, että nyt on hyvä hetki lopettaa.

Hei hei kaikille ja kiitos kuluneista vuosista! Jätän blogielämän tältä erää mutta Raverlystä minut voi yhä löytää täältä. -Saija

Kiitokset lukijoille ja kommentoijille myös minun puolestani! Mustikka ja tyrni sulkeutuu, mutta samalla alkaa myös jotain uutta, sillä minä jatkan neulejuttuja uudessa Mustikka-blogissa. Tervetuloa! -Tuija

Ps. Loppukaneettina Eva Dahlgrenin kaunis ja surumielinen Novemberregn. Kävimme hiljattain kuuntelemassa Evaa Tampere-talossa ja kylläpä oli ihana konsertti. Eva on todella karismaattinen esiintyjä rauhallisella ja läsnäolevalla tavallaan. Ja se ääni!

Höpönassut kässymessuilla

Eilen oli retkipäivä: kävimme Saijan ja Saila-ystävän kanssa Tampereen Kädentaitomessuilla. Väkeä oli kuin pipoa ja pääkaupunkiseudun suhteellisen sosiaaliseen jonotuskulttuuriin tottuneelle tuli yllätyksenä, kuinka joku saattaa kävellä päälle jopa kahvilajonossa. Jonossa, jossa ollaan jo valmiiksi likeisissä tunnelmissa eikä tiivistämisen varaa ole. Hui, apua! Kaiken hulinan keskellä selvitimme kuitenkin tiemme mm. koulukaverini omistaman Tikkurituotteen pororukkasten sekä Kerän, Villavyyhdin (suurkiitokset arpajaisvoittolipusta!) ja Titityyn lankaihanuuksien äärelle. Minä nuuskutin tehokkaasti myös Teippitarhan teippejä ja Seija Ranttilan saamelaisaiheisia pussukoita. Kaikkein vaikuttavin juttu taisivat kuitenkin olla minulle Eija Kosken himmelit. Voi että ne olivat kauniita! Ja moderneja! Nyt on pakko kaivaa esille 80-luvulla hankkimani pitkä himmelineula ja yrittää askarrella edes pieni oma himmeli. Himmelinpoikanen.

Nämä bloggaajat unohtivat kamerat kotiin, mutta Saila näpsi kuvia kännykällään. Ja naureskeli, kuinka siskosten silmät loistivat ja kikatus oli herkässä, kun olimme kärkijoukoissa hakemassa Arnelta ja Carlokselta nimmareita nukkekirjoihimme. Kyllä olivat sedät ihan yhtä söpöjä ja rentoja livenä kuin youtube-videoilla. :)

Tässä vielä miekkoset saksalaisessa haastattelussa:

Vuoden wannabe-martta on valittu!

Vuoden wannabe-martta juuri on valittu. Yhytimme hänet kesken puutarhan syyspuuhien. 

Sinut on juuri valittu vuoden wannabe-martaksi. Miltä nyt tuntuu?

-Kyllähän tämä yllätyksenä tuli. Ihan hyvältä tuntuu.

Minkä luulet vaikuttaneen eniten valintaasi?

-Kyllähän se varmaan oli tämä hiukan epäsovinnainen tapa harrastaa puutarhurointia.

Selittäisitkö tarkemmin?

-Kyllähän se on tällaiselle harrastajalle sovinnaisempaa kylvää perunat keväällä tai alkukesästä ja syödä niitä sitten jo heti kesällä vähitellen uusina perunoina ja nostaa loput sitten loppusyksystä, ennen lumen tuloa. 

Ja mikä sinun tapasi sitten on?

-Kyllähän minäkin aloitin silloin alkukesästä, kylvin perunat istutuslaatikkoihin ja annoin kasvaa. Juhannuksen jälkeen ensimmäiset maisteltiin. Sitten loppukesästä ajattelin, että antaapa pottujen kasvaa vähän lisää, etten heti nosta.

Unohdit ne siis maahan?

---(Katselee seiniä)

Nostit vasta tänään?

-(mutisee)Unohtuivat...

Oliko pimeää?

-Kyllähän hyvän otsalampun valossa näki hienosti nostaa.

Oliko maa jäässä?

-Kyllähän se tähän aikaan vuodesta alkaa jo pinnasta jäätyä. Joka kalahdus ei ollut peruna.

Uskotko tulevasi valituksi täysvaltaiseksi martaksi tämän jälkeen?

-Kyyyllähän se taitaa niin olla, että tänä vuonna ei tarvitse enää jäsenyyttä kysellä...meikäläisen.

Onnittelut vielä valinnasta ja parempaa muistia ensi vuodelle!

-Kiitos. (kai...)