Kuten tuli keltaisen huivin yhteydessä mainittua, olimme Saijan kanssa elokuun alussa Pukkilan puikkopäivillä. Siellä tapasimme mukavan Miran, ja Miralla oli tosi hieno neulekassi, jonka hän oli hankkinut Peg's Procrastinations -Etsy-kaupasta.
Minä olen kuljettanut neuleita vuosikausia Gudrun Sjödénin kangaspussukoissa eikä niissä ole varsinaisesti mitään vikaa, mutta nähtyäni Miran luksuskassin iski himo. Minäkin halusin pussukan, jossa olisi taskuja, nippeleitä ja hienouksia. Kassin joka olisi tehty varta vasten neuleille - ne ovat sen arvoisia, eikö? Ensin meinasin tilata kassin merten takaa, mutta eipä kässytätösen luonto sitä sallinut. Piti tehdä itse. Ilmaisen perusohjeen löysin Morning by Morning -blogista ja siitä sitten muokkasin oman pääni mukaan. Nyt riittää pussukassa yksityiskohtia. Ja väriä.
Neljä taskua sekä sisä- että ulkopuolella.
Irrotettava kantokahva ja metallilenkkejä.
Ja hakasia, avain- tai neulehärpäkeketjuja ja langanohjaimia, jos vaikka haluaisin kutoa kirjoneuletta ja pitää jokaisen lankakerän omassa taskussaan (ja sitten langat kulkisivat hienosti kussakin taskussa olevan hakasen läpi, ehkä...).
Ja sokerina pohjalla: nyssäkkä on kaksipuoleinen. Sitä voi käyttää kummin päin tahansa.
Kankaat ovat Kaffe Fassetin Rowanille sunnittelemia tilkkutyökankaita, ja kumpaakin laatua oli 50 cm. Se riitti juuri ja juuri, sillä pilkkukangasta ei jäänyt muutamaa kapeaa soiroa enempää ja vihreäsävyistä kangasta on jäljellä sen verran, että saan tehtyä hieman leveämmän kantohihnan, jos haluan. Epätavallisen riemunkirjavahan tämä pussukka on minun tekemäkseni, mutta tässä kohdassa ei vaan tuntunut tippaakaan viileän skandinaaviselta. Ja vaikka ihmiselle riittäisi ehkä vain yksi neulesäkki, tämän tekeminen oli niin hauskaa, että seuraavaksi olen ruvennut haaveilemaan värikäsvuorisesta farkkukangasversiosta... Tai siitä skandinaavisen graafisesta.
