Paahteinen

Kiva malli ja ihanasti soljuva lanka. Mitä muuta kesämielellä oleva neuloja kaipaa? Heippa, pörräilen juhannuksen viettoon!

Malli: Veera Välimäen Okra
Lanka: Madelinetosh, Tosh Merino Light (100 % superwash merino)
Puikot: Addin pyöröt 3,5 mm
Ravelryssä

***

Travel in Music -blogi on minulle uusi ja ilahduttava tuttavuus. Muusikot Eva ja Manu, suomalainen ja ranskalainen, matkustavat ympäri Eurooppa tekemässä töitä eri maatiloilla ja musiikkiakin syntyy. Suurin osa biiseistä taitaa olla heidän omiaan, kuten uuden Still Traveling -EP:n kappaleet. Italiassa he sattuivat Toscanaan Stingin maatilan lähistölle ja sen inspiroimana syntyi tämä.

Lähiruokaa

Piipahdin tänään lähiruokamarkkinoilla. Mukaan tarttui kuhafileitä, mansikoita, herneitä, ihanaa Armas kyytönmaitojuustoa ja järjettömän hyvää sitruunahunajaa (mitä laitoin paahtoleivälle ennen tätä?!?) sekä pikkuisen Suomen lampaan lankaa. Tori kiertää kesän ja syksyn Pirkanmaalla pientuottajien tiloilla. Valitettavasti minulla ei ole kuvia, mutta kurkatkaa täältä tulevien tuottajatorien päivät ja paikat sekä tilojen esittelyt. Hieno konsepti. Toivottavasti hanke menestyy ja tuottajat saavat siitä muutakin kuin kokemusta.

Lahden tuolla puolen

Sää helli ja vanhassa kaupungissa on kaunista, mutta joku minua Tallinnassa häiritsee. Kenties villin lännen meininki, joka välittyy heti ensimmäisen kuvan silhuetista. Ja se sama meininki tuntuu ulottuvan monille tasoille tallinnalaisten elämässä ja työssä, puhumattakaan siitä, että osa suomalaisturisteista solahtaa länkkärirooliin yhä aivan liian sujuvasti.

***

Minun oli tarkoitus käydä Karnaluksissa, mutta kun muka muistin missä se on enkä tarkastanut, tallustelin harhaan. Ja sitten pitikin jo tehdä jotain tyttärelle kiinnostavaa. Kirjakaupasta mukaan tarttui kuitenkin Aino Praaklin hieno ja perusteellinen lapaskirja Eesti labakindad ilma laande laiali. Virolaisilla on nyt värikuvateoksena se opus, jonka suomalainen sisko eli Eeva Haaviston 100 kansanomaista kuviokudinmallia on jämähtänyt mustavalkoaikaan. Painoskin on jotakuinkin lopussa. Tapiolan Akateemisessa niitä tosin oli keväällä kolme kappaletta, joista kahmin yhden Saijalle ja toisen itselleni.